Kartanon historiaa Kristinestömin kartanon perustivat pormestari Peter Pipping ja Hovikamleeri Abraham Fougt Torniosta. He saivat sahan priviligiokirjan 31.12.1760. Tengeliöjokeen, Portimokosken rannalle valmistui saha vuonna 1762. Priviligioiden perusteella saha on Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin ensimmäinen hienoteräinen vesivoimalla toimiva 2-raaminen 22 teräinen sahalaitos ja sahattava puumäärä sai olla 2000 täysikasvuista puuta. Saha ja päärakennukseksi rakennettu kartano sai nimen Fougin tukholmalaissyntyisen puolison, Christine Strickert mukaan. Maatila perustettiin vuonna 1767 ja tilan hoidosta vastasivat inspehtoorit, kirjanpitäjät ja sahanhoitajat. Kartanon historiaan on lukeutunut myös Porvoossa syntynyt E.J. Längman viipurilaissyntyisen Paul Wahlin kanssa. Tämä yhtiö purkautui myöhemmin. Längman kuoli poikamiehenä vuonna 1863. Hänen säätöi testamentissaan huomattavan omaisuutensa jaettavaksi stipendeinä yleishyödyllisiin tarkoituksiin talouden ja henkisen kulttuurin aloille Ruotsissa sekä Suomessa. Säätiö toimii edelleen. Anders Kurt osti Kristineströmin Kartanon vuonna 1849 ja harjoitti sahatoimintaa vuoteen 1901. Vuosina 1896-1903 toimi kartanossa yksityinen kansakoulu, jossa oppilaina oli talon torppareiden sekä lähiseudun lapsia. Porilainen Rosenlew AB tuli osakkaaksi yhtiöön vuonna 1910 ja osti tilan kokonaan 1931. Tilalla harjoitettiin maanviljelystä sekä karjataloutta vuoteen 1950 asti. Rovaniemen pommitusten vuoksi sodan aikoina evakuoitiin Rovaniemen silloinen lastenkoti Kristineströmin kartanoon ja vuonna 1941 kartanossa toimi Ristellan Toipilaskoti Kenraali K.M. Walleniuksen johdolla. Kenraali itse asui perheineen Kristineströmin Kartanossa

"Tällä paikalla toimi Peräpohjolan ensimmäinen puunjalostusteollisuuden yritys, Kristineströmin saha vuosina 1760-1901"